Löysin asunnon, jee! Ihan Zaragozan keskustasta Leon XIII nimiseltä kadulta, kaupat sun muut ihan tässä vieressä ja yliopistollekin vain pikkunen matka. Samassa asunnossa asuu mun lisäksi 4 espanjalaista, joten ihan hyvässä kielikoulussa mä täällä olen. Yksi näistä puhuu suht hyvää englantia, kaks ei juuri ollenkaan. Neljättä mä en ole vielä nähnyt, se työskentelee jossain yrityksessä, joka on menossa konkurssiin, eikä töitä enää ole, joten se viettää ilmeisesti aikaansa kotipaikkakunnallaan.
Suomalaisesta asunnosta tää eroaa kyllä aikatavalla. Vaikka periaatteessa kaikki on tosi samanlaistakin, en usko, että kovin monen suomalaisen opiskelevan tai työssäkäyvän nuoren kotoota löytyy montaa 5 l. kanisteria oliiviöljyä, saatika keittiön pöydältä sellasta ilmeisesti sian sorkkaa, josta voi leikata kinkkua. Sen lisäksi kaikki on sillain semisti rempallaan, vaikka kaikki toimii. Mä en ole myöskään vielä nähnyt asunnon omistajaa ja kaikki muuttoon liittyvä hoidetaan "muuta ensin, katotaan rahaasiat sen jälkeen". En toisaalta ihmettele, miksi Espanjan talous on pikkasen miten sattuu, kun miettii täkäläiset toimintatapoja. Yksikin rouva kieltäyty ottamasta mua vuokraamaansa asunnon tyhjään huoneeseen ennen. 1.2, koska sitten on helpompi laskea vuokra. Jep..
Se ainoa englantia kunnolla puhuva, Carlos, on aika paljon kai töissä, joten oon enemmän nähnyt Angelaa ja Victoria, joiden kanssa sitten kommunikoidaan selkeesti englannin, espanjan ja viittomien välillä. Angela opasti mut ystävällisesti ruokaostoksillekin eilen ja jotenkin sain sen luulemaan, et mä oon kasvissyöjä, kun en juurikaan ostanut lihaa. Oikeasti mä en vaan kyennyt ostaan niistä tiskeistä kokonaisten kananpäiden vierestä mitään.. Selitin kyllä, että syön lihaa, mutta vähän harvemmin, ehh..
Joo ja sitten meillä on täällä kilpikonnakin, Rose.