Löysin tänään iltalenkillä aivan ihanan puiston, jossa mun piti oikeestaan käydä jo päivällä, mutta koska se on pikkasen matkan päässä, niin päätin yhdistää siihen pikku iltalenkin. Ja wow se oli upea näin pimeellä! Vaikka tällä hetkellä puissa ei vielä ole lehtiä, eikä kukat kuki, mutta silti. Tykkään valoista muutoin pimeässä puistossa. Sielä oli myös upeet valkoset portaat ja vesiputous. Kaikki oli niin priimassa kunnossa, vielä kun luontokin puhkeais kukkaan. Puhelimella otetut kuva ei kyllä harmivaan kykene välittämään täysin paikan viehätystä.
|
Tässä vaiheessa luulin tulleeni oikeaan puistoon, mutta olinkin juossut vähän sivuun. |
|
Ensimmäisen puiston päädyssä oli nätisti valaistu (luultavasti) kirkko |
|
Pikkusen joen vartta ennen etsimääni puistoa |
|
Maisemaa puistoon, portaikon keskitasanteelta |
|
Sama tasanne, mutta toiseen suuntaan |
|
Sitten portaita alaspäin |
|
Puistoa |
|
Portaat, vesipuotoukset ja patsas alhaalta |
Vitsit tuli hyvä mieli lenkistä. Ehkä ekaa kertaa kunnolla fiilistelin, että täällähän on hyvä asua. Tähänkin asti oon viihtynyt, mutta ehkä kohta alkaa jo kotiutuakin. Tuli myös ekaa kertaa fiilis, että apua mun tarttee täältä joskus lähteä. Tällä hetkellä olen kyllä iloinen, että mun osalta luminen talvi on ohi, onneksi ehdin siitä tosin nauttiakin. Toki sekin, että täällä alkaa oleen enemmän kaverita ja tuttuja ihmisiä, auttaa kummasti viihtymään.
Tällä hetkellä mulla ei siis ihan kauhea koti-ikävä ole, aluksi oli enemmän, nyt helpottaa kun tottuu täällä olemiseen! Se mitä ehkä eniten kaipaa on kyllä suomen puhuminen, kun oikein espanja ei suju ja suurimmaksi osaksi olen vielä viettänyt aikaani espanjalaisten kanssa, joiden englanti on jota kuitenki heikko, olisi vaan niin kiva saada ilmaistua itseään helposti ja niin, että sua ymmärretään! No koko ajan sekin helpottuu ja eilen huomasin lenkillä ajattelevani englanniksi, hups. Ja kerran mietin kadulla onko mun takana joku suomalainen kun ymmärsin niin helposti mitä se puhuu, se puhu englantia.. Aika nopeasti sitä kyllä tottuu ja espanjankin ymmärtäminen alkaa jo pikkusen helpottua, kun tajuaa miten täällä oikeasti espanjaa äännetään. Se ääntämisen ymmärtäminen on vaikeinta.
Toisaalta se on mun espanjan oppimisen kannalta onni, ettei suomea kuule missään ja tv on vaan espanjaksi. PAITSI tänään, kun tuli ohjelmaa Suomen koulujärjestelmästä ja kuulin ekaa kertaa täällä missään muualla, kun skypessä, SUOMEA! Kuulosti niin hassulta espanjaa ja suomea vähän sekasin. Ja olin niin unohtanut kuinka helppoa voi olla oman äidinkielen ymmärtäminen :D hahha!! Toisaalta sen ohjelman aikana huomasin myös, että kun suomalainen puhui espanjaksi mulle tutusta aiheesta (koulusanastoa yms arkielämästä puhumista) ymmärsin ihan ongelmitta. Se puhui just niin kun mä espanjaa olen tottunut kuulemaan ja itse ääntämään.
Hups tuli pitkä jaarittelu. Taidan mennä nukkumaan, että Ensi viikolla jaksan, koska sillon on tiedossa ihansikana KAIKKEA! Muun muassa espanjan kurssia, infoja, päivällistä, juhlia, elokuvaa, tapas-iltaa, ohjattuja kierroksia ja vähän lisää varmaan espanjan kurssia ja juhlia. Jei ja kaikkiin liittyy ennen kaikkea uusia ihmisiä, tutustumista ja elämästä nauttimista! Ens viikon jälkeen oon takuulla väsynyt, mutta toivottavasti onnellinen! Can't wait! :)